Pieni suuri askel

Kerran, pari vuodessa miulle tulee aivan uskomattoman voimakas tarve päästä käymään jossakin ulkomailla. Omat pienet piirit ja tutut kuviot vain alkavat ahdistaa niin paljon, että on pakko päästä pois ja nähdä ja kokea jotakin uutta. Viime ulkomaanmatkastani alkaa olla jo aikaa ja tämä matkakuume onkin vaivannut miuta jo kauan. Kuitenkin menin tuossa loppukesästä tekemään sellaisen päätöksen, että ostin oman asunnon, joten kuvittelin, ettei miulla ole taloudellisesti mitään mahdollisuuksia lähteä mihinkään reissuun hyvin pitkään aikaan. Kaikki rahat ja kaikki säästöt menivät asuntoon ja nyt sitten maksellaan vastiketta ja velkaa. 

Kesällä mietin, että miulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko ostan oman asunnon tai sitten muutan vuokralle johonkin halpaan läävään ja alan säästää rahaa niin, että voin aina silloin tällöin olla vaikka hetken pois töistä ja käydä jossakin reissussa. No, päädyin siis ostamaan oman asunnon. Tällä hetkellä en ole varma, oliko valinta väärä vai oikea, mutta ehkä aika sen näyttää.

Siskoni on jo jonkin aikaa kysellyt, lähtisinkö hänen huoltojoukoksi marras-joulukuun vaihteessa Firenzeen, missä hän aikoo juosta maratonin. Mieli on tehnyt hirveästi lähteä, mutten ole pystynyt pyytämään töistä vapaata, koska miulla on aikas hemmetinmoinen työmoraali ja ns. turhan takia en vaan pysty olemaan töistä pois. Ajattelin myös, että kaksi palkatonta vapaapäivää laihentaa palkkapussia muka niin paljon, ettei miulla yksinkertaisesti ole varaa olla pois töistä.

Juteltiin tämän äsken tapaamani ihmisen kanssa myös downshiftaamisesta, mistä innostuneena luin pari artikkeliakin aiheesta netistä. Mieleeni jäi pyörimään yhdestä artikkelista yksi lause:

Kumpi on tärkeämpää – pankkitilin saldo vai tyytyväisyys omaan elämään?

 Niinpä. Jätin palkattoman virkavapaan hakemuksen esimiehelle.

Ja lähden kuukauden päästä viikonlopuksi Firenzeen. (Ja joo, tiedän, ei viikonloppu Firenzessä ole sama kuin kaiken omaisuuden myyminen ja ennalta suunnittelemattomaan reissuun lähteminen, mutta miulle se on kuitenkin askel kohti tyytyväisempää itseäni ja parempaa mieltä.)